Pelin idea voi syntyä, kun kohtaat vaikkapa ihmisen, jonka on vaikea keskustella asioista. Ehkä tarvitset uudenlaisen tavan perinteisen keskustelun tilalle. Tai ehkä idea syntyy, kun lapsen äiti huokaa, että keksi joku uusi tapa lapsen itsetunnon vahvistamiseen. Ota ideasta kiinni ja anna sen paisua!

MeikäMeikä

Elämme nykyään käytännössä pelimaailmassa. Minne tahansa menetkin, oli se ruokakauppa, risteily tai sosiaalinen media, astut todellisuuteen, jossa keräät erilaisia pisteitä, kuten bonuksia, tykkäyksiä tai seuraajia, nouset tasolta tasolle ja avaat uusia ominaisuuksia sen mukaan miten omistautunut olet pelille.

Arkemme on siis perustavalla tavalla pelillistetty. Tämä ei tarkoita, että elämästämme olisi tullut varsinaisesti peliä, vaan sitä että peleistä tutut elementit, pisteet, tasot ja avattavat ominaisuudet on valjastettu motivoinnin, markkinoinnin ja myynnin keinoiksi.

Tämä ei ole mikään ihme, sillä pelillisyyden hyödyt ovat lukuisat. Pelillistäminen lisää omistautumista, se pitää yllä mielenkiintoa, se etäännyttää ja auttaa tarkastelemaan itseä ulkopuolelta. Pelit voivat olla keinoja avata dialogia. Ne auttavat asiaan pääsemistä ja helpottavat siinä pysymistä. Vaikka pelit ja pelillistäminen eivät ole mitään ihmeparannuksia työyhteisön tai asiakassuhteen probleemeihin, on kyseessä trendi, joka todennäköisesti on tullut jäädäkseen ja varteenotettava työkalu kokeiltavaksi omassa työssä.

Tutkimustulosten mukaan pelillistäminen tuskin on ainakaan vähenemässä. Pelillistämisestä tehtyjen tutkimusten mukaan työntekijöistä 90% on tuottavampia, kun työpaikalla käytetään pelillistettyjä menetelmiä, 80% amerikkalaisista työntekijöistä tunsi pelillistetyn työn mielekkäämmäksi. Taloudellisesti pelillistetyn sisällön globaalien markkinoiden ennustetaan kehittyvän n. 4 miljardista dollarista vuonna 2016 n. 12 miljardiin 2021 mennessä Voidaan siis hyvin puhua kehittyvästä, globaalista trendistä.

Monimutkaista ja hankalaa?

Pelien ja pelillisyyden tuominen työhön voi kuulostaa haasteelliselta, ehkä jopa oudolta. Tulisiko minun tuoda työpaikalle lisää pelisääntöjä tai alkaa pelailemaan lautapelejä kahvihuoneessa kesken työpäivän? Vastaus tähän on ei, välttämättä.

Pelillistämisen vahvuus on sen avoimuus ja skaalattavuus. Pelillisyys ei vaadi massiivisia investointeja, ei ajan, eikä rahan puolesta. Yksinkertaisimmillaan pelillisyys voi olla vaikkapa vastaamista vuorotellen ryhmässä ennalta määriteltyihin kysymyksiin. Pelien pelaaminen itsessään on palkitsevaa ja motivoivaa. Pelatessa olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja siihen meillä ihmisillä on ikiaikainen tarve.  

Pelien pelaaminen ei ole ikäsidonnaista, vaan samat motivaation elementit toteutuvat koko elämänkaaren eri vaiheissa. Niinpä pelillisyyden mahdollisuuksia kannattaakin pohtia kaikkien ikäluokkien kohtaamisessa. Vuorovaikutuksen ohella peleihin tuo motivaatiota tavoitteet, joiden suorittamisesta saa palkinnon.  Kukapa meistä ei olisi pelannut Afrikan tähteä ja iloinnut timanteista ja samalla jännittänyt rosvoa tai trivial pursuitia keräten värikuutioita. Palkkio voi olla myös pelissä jaettava hyvä palaute kanssapelaajille.

Pelillistetyn sisällön ei tarvitse myöskään olla jokapäiväistä. Se voi olla mauste koulutuspäivässä, jossa päivän alussa työyhteisön jäsenet jaetaan pienryhmiksi ja koulutussisällöt on muutettu tehtäviksi rastiradan muotoon. Jos pelillistämistä halutaan viedä pidemmälle voi tehtävistä kerätä leikkimielisesti pisteitä ja näin kilpailla muita ryhmiä vastaan. Yhtäkkiä koulutus onkin muuttunut pelkästä luentopäivästä interaktiiviseksi peliympäristöksi.

Vinkkejä

  • Laita porukka keksimään lautapeli, johon he laativat säännöt. Mitä näistä säännöistä voi nostaa leirin/ryhmän/porukan yhteisiksi säännöiksi?
  • Oman elämän lautapeli. Kuvita oma elämäsi viiden seuraavan vuoden ajalta. Tee itsellesi tehtäväkortteja, jossa kysyt tärkeitä asioita. Muista liittää sopiviin kohtiin palkkiopaikat. Tee haastekortit, jossa haastat itsesi pohtimaan kykyäsi selviytyä vaikesta tilanteista. Tee myös kannustuskortit, joissa on itsemyötätuntolauseita juuri sinulle. Miten polku pelissä menee erilaisten valintojen myötä, mikä odottaa päätepisteessä, mitä valintoja sinun kannattaa tehdä nyt, jotta viiden vuoden päästä olisit toivomassasi pisteessä. Pelin avulla tulevaisuuden suunnitelmista tulee konkreettisia.

Roope Sillanpää
FM, pelimuotoilija, graafikko

Toimin yrittäjänä Roope Sillanpää Art-yrityksessä. Osaamistani on erityisesti pelien kuvitus ja erilaisten pelimekaniikkojen suunnittelu. Minulla on pitkä pelaajahistoria erityisesti rooli- ja fantasiapeleistä.
rsart.fi 
info@rsart.fi  

Susanna Sillanpää
sosionomi YAMK, työnohjaaja, vuorovaikutuksen ohjaaja, pelinikkari.

Tuotan lautapelejä hyvinvointialalle PeliNikkareissa. Minun osaamistani on käytännön työstä nousevien tarpeiden pelillinen ideointi.
pelinikkarit.fi
susanna@pelinikkarit.fi 

Pelejä, joilla on merkitystä.