Empatiataitojen merkitys on nostettu viime aikoina jälleen vahvasti esille. Empatia on pehmeä arvo, joka on voimakkaampi kuin moni ei-niin-pehmeä kyky. Pehmeyteen kätkeytyy toisen kunnioittaminen, mielenkiinto toisen tunteista, ajatuksista ja kokemuksista sekä kyky kohdata toinen ihminen. Empatia on myötäelämisen taitoa ja sen vastakohta on itsekkyys.

Minä-asenteesta kohti me-asennetta

Empatiataitoja tarvitaan siihen, että voimme toimia yhdessä ja ratkaista asioita yhteistuumin. Mielestäni empatiataitojen vahvistaminen on avain kiusaamisen vähentämiseen. Kun kykenee asettumaan toisen ihmisen asemaan ja pohtimaan, miltä hänestä mahtaa tuntua, ei kiusaamiselle jää enää tarvetta. Rajat ja sanktiot eivät koskaan voi ratkaista kiusaamisen ongelmaa, mutta empatiataidot voivat. Empatiataitojen edellytyksenä on ajattelumallin siirtyminen minä-asenteesta kohti me-asennetta ja kyky pohtia toisen kokemusta.

MeikäMeikä

Empatiataitojen vahvistamista pelaamalla

Lasten ja nuorten empatiaroolien vaikutusta kasvuun ja kehitykseen tutkinut kasvatuspsykologian tohtori Michele Borba sanoo, että empatiataidot ovat avainasemassa siinä, että lapsista kasvaa terveitä ja menestyviä aikuisia. Myös työelämässä puhutaan nykyisin paljon empatiataidoista.

Empatiataitoja tarvitaan koko ihmisen elämänkaaren ajan, eikä se ole vain lasten ja nuorten juttu. Empatian juuret kuitenkin kasvatetaan lapsuuden ja nuoruuden aikana. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten voimme vahvistaa empatian syntymistä ja vahvistamista.

”Lautapelin äärellä on kiva jutella ja siinä syntyy hyvä fiilis”

Kun n. 15 vuotta sitten teimme ensimmäisen MeikäMeikä-pelin, sen lähtökohta oli tehdä peli, joka rohkaisisi nuoria puhumaan enemmän itsestään ja kuuntelemaan toisiaan. Nuoret innostuivat pelistä niin, että välillä riparilla piti pakottaa isoset nukkumaan pelin ääreltä. Pelissä koukutti kysymykset, joiden avulla sai kertoa itsestään ja kuulla toisten tarinoita. Kun peli tuotteistettiin myyntiin, otimme avuksi nuorten raadin. Heiltä kysyttiin, olisiko MeikäMeikä peli tuotettava digipeliksi vai perinteiseksi lautapeliksi. Raadin ehdoton mielipide oli perinteinen lautapeli, koska ”lautapelin äärellä on kiva jutella ja siinä syntyy hyvä fiilis”.

Empatia toimii parhaiten kasvotusten

Empatiataitojen vahvistamisen kannalta on merkittävää se, miten altistamme itsemme kasvokkaiselle kohtaamiselle. Yhdessä pelattaessa olemme vuorovaikutuksessa keskenämme ja mukana on myös kehonkieli. Vaikka nettipeleissä tapahtuu paljon myönteisiä asioita, niin perinteinen lautapeli kokoaa pelaajat yhteen intensiivisempään vuorovaikutukseen. Empatia toimii parhaiten juuri kasvotusten. Ilmeet, eleet ja äänensävyt auttavat ymmärtämään toisen ihmisen tunnetilaa ja viestiä paremmin, jolloin toisen ajatusten pohtiminen ja reflektointi helpottuu.

Olla kiinnostunut toisesta, olla kiinnostava toiselle – siinä on MeikäMeikäPelien ydin.

 

Susanna Sillanpää

sosionomi YAMK, työnohjaaja, kiintymyssuhdeterapeutti (DDP), nuorisotyönohjaaja

PeliNikkarit Oy

Asiakkaiden kokemuksia