Ylen Uutisten mukaan (2019) työuupumus on viime vuosien mittaan jo liian normaalia. Samaa trendiä on nähtävissä opiskelijoissa. Katariina Salmela-Aho tutki korona vuoden vaikutuksia opiskeluintoon ja –uupumukseen keväällä ja syksyllä 2020. Alustavien tulosten mukaan vuoden 2020 lopulla jopa 60 prosenttia opiskelijoista oli joko riskissä uupua tai täysin uupuneita opiskelun aiheuttaman stressin takia. Vaikka viime vuosi olikin poikkeuksellinen, tulokset ovat erittäin vakavia.
Pelillistämistä on hyödynnetty jo pitkään monimuotoisesti lasten opetuksessa. Erilaiset pelit ovat opettaneet lapsille muun muassa eläimistä, liikennemerkeistä, eri kulttuureista tai numeroista.
Pelillisyydestä toipumista, osallisuutta ja hyvinvointia
Viime vuosina pelit ovat tulleet myös osaksi aikuisten maailmaa ja nyt kehitetäänkin keinoja pelillistää esimerkiksi työnhakuprosessia. Mitä pelillisyys sitten on? Pelillisyyden avulla voidaan käsitellä asioista ja aiheita hauskalla, eläväisellä ja konkreettisella tavalla. Pelillisyyden tavoitteena on hyödyntää pelejä tavoitteellisesti joko digitaalisesti tai perinteisemmin kuten lautapelien avulla. Pelillisyyteen yhdistetään myös leikkisyys.
Tutkimuksissa on näytetty toteen, että leikkisyys edistää masennuksesta, ahdistuksesta ja sairauksista toipumista, se auttaa ystävyyssuhteiden solmimisessa sekä opettaa luovaan ongelmanratkaisukykyyn.
Leikkisyyttä ja pelillisyyttä hyödynnetäänkin keinoina kehittämään omia kykyjä, oppimaan toimia haasteellisissa tilanteissa ja ajattelemaan voimavarakeskeisesti. Näin ollen pelillisyys edistää myös osallisuutta ja hyvinvointia.

Tunnetaidot työkaluna arkisissa tilanteissa
Omien ja muiden tunteiden ymmärtäminen on tärkeää sosiaalisissa suhteissa, ristiriita- ja muutenkin arkisissa tilanteissa. Tunnetaitoja voidaan harjoitella monella eri tavoin saduttamisesta pelaamiseen. MeikäMeikä- peli on alkujaan kehitetty nuorten vuorovaikutus- ja empatiataitojen edistämiseksi. Tällä hetkellä se on laajentunut aina 6-vuotiaista seniori-ikäisiin asti.
Pelin teemapakkoja on kehitetty nuorille seurustelun ja seksuaalisuuden keskustelun tueksi. Omien tunteiden ymmärtäminen ja niiden käsitteleminen on tärkeää. Tunnetaitojen kehittäminen on tarpeellista aina lapsuudesta aikuisuuteen asti. Oma hyvinvointi ja jaksaminen ovat lähivuosina nousseet myös erityisen arvokkaiksi niin työ- kuin opiskeluelämässä. Opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittäminen olisikin sijoitus tulevaisuuteen. Jo opiskellessa opitut hyvinvointia edistävät taidot siirtyvät usein mukana työelämään ja auttavat opiskelijaa näkemään omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet.

Miksi MeikäMeikä on lautapeli?
Tänä päivänä pelillistämisen välineet ovat tulleet kuitenkin yhä kauemmas lautapeleistä. Nykyään digitaalisuus ja mobiiliratkaisut ovat keskeisiä avainsanoja myös peleissä. Miksi siis MeikäMeikä- peli on lautapeli? Vuorovaikutus, itsensä ilmaisu ja toisten kuunteleminen ovat empatia- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä hyvin oleellista.
Hyvinvoinnin edistämiseen auttaa muun muassa yhteisöllisyys ja positiiviset kokemukset sekä ajatusten jakaminen ja keskustelu. Digitaalisten pelien kohdalla ei siis välttämättä sosiaalinen näkökulma täyty niin hyvin kuin kortti- tai lautapelien kohdalla.
Pelillisyyttä hyödyntäessä hyvinvoinnin tukemiseen on erityisen tärkeää löytää samassa tilanteessa olevia tai olleita, jakamaan kokemuksia ja keinoja esimerkiksi uupumisen ehkäisemiseen. Vertaistuen avulla voidaan etäännyttää asioita itsestään ja tarkastella niitä ulkopuolisin silmin.
Opinnäytetyössä uusi teemapakka MeikäMeikä-peliin
Tavoitteemme on kehittää opinnäytetyössämme MeikäMeikä-peliin uusi teemapakka hyvinvoinnin edistämiseksi ja koulu-uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi. Tutkimukset osoittavat, että moni uupunut opiskelija jättää opinnot kesken. Hienoa olisi, jos opinnäytetyön tuloksena syntynyt pakka pienentäisi koulupudokkaiden lukua. Tavoitteemme onkin, että pelin valmistuessa se otettaisiinkin käyttöön esimerkiksi oppilaitosten opiskelijayhdistysten tiloissa, muissa taukotiloissa ja opettajien apuvälineeksi. Toivoisimme tulevaisuudessa näkevämme uupumisriskissä oleville opiskelijoille tukiryhmiä, joissa aktiivisesti hyödynnettäisiin hyvinvointia tukevaa teemapakkaa.


YAMK-opiskelijat, XAMK
Outi Karppanen (jalkaterapeutti AMK, ammatillinen opettaja AMK) ja
Jaakko Vanttaja (sosionomi AMK, kirkon nuorisotyönohjaaja)
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-11015514
https://www.accountor.com/fi/finland/blogi/pelillistaminen-mita-se-on