”Pelillisyys tarkoittaa pelien tavoitteellista käyttämistä tilanteissa, joissa asioita halutaan käsitellä mielekkäällä ja konkreettisella tavalla. Usein pelillisyys liitetään videopeleihin tai digitaalisiin peleihin, mutta myös perinteisemmät pelimuodot, kuten kortti- ja lautapelit, ovat hyödyllisiä.”

 

Socca-hanke

Pelejä on pelattu aina. Kukapa meistä ei olisi pelannut lapsena Afrikan tähteä, monopolia, laivan upotusta. Kerta toisensa jälkeen. Mikä meitä houkutti ja koukutti pelien äärelle? Muistan itse, kuinka serkun kanssa pelattiin yökaudet monopolia ja yhteinen pelaaminen oli niin hauskaa ja kivaa. Isän kanssa pelattiin eniten laivanupotusta. Sekin yksinkertainen peli koukutti pelaamaan ja olihan se mukavaa puuhaa yhdessä vanhemman kanssa. Yhteinen nimittäjä pelaamisessa taitaa olla siis mukava aika toisen ihmisen kanssa.

Pelit syventävät dialogia

Peleistä puhuttaessa ensimmäisenä tulee mieleen ns. viihteellinen pelaaminen, jolla ei ole sen syvällisempää tarkoitusta, kuin yhdessäolo ja pelin äärellä viihtyminen. Se on toki arvo sinänsä.

Kun viihteellinen pelaaminen liitetään hyötykäyttöön, voidaan pelaajaa motivoida elämän asioiden käsittelyyn huomaamatta. Pelien pelaaminen vahvistaa pelaajan toimijuutta ja tuottaa yhteisöllisyyden kokemuksia. Yhteinen keskustelu pelin äärellä auttaa jäsentämään oman elämän kysymyksiä ja pelin kautta on mahdollista puhua vaikeistakin asioista.  Yhdessä pelatessa puhutaan ja kuunnellaan, ollaan läsnä ja lähellä, ollaan kiinnostuneita toinen toisesta.

Pelit voivat myös houkutella näkemään asioita ongelmien sijasta voimavarakeskeisesti. Pelit nostavat esille omia vahvuuksia ja niiden merkitystä omassa elämässä. Yhteisen dialogin kautta oman tilanteen voi jäsentää uudella tavalla ja nähdä asioita eri näkökulmista.

Pelit eivät kuitenkaan saa olla itsetarkoitus. Ne ovat työntekijälle vain väline tai tuki asiakkaan kohtaamisessa. Pelillisyys vaatii uskallusta heittäytyä keskusteluun, jota ei ole voinut etukäteen suunnitella. Suosittelen uskallusta tähän! Peli poistaa parhaimmillaan valtasuhteet asiakkaan ja työntekijän väliltä ja vie keskustelun ihan uudelle tasolle. Keskustelusta tulee tasavertaista ja avointa asioiden pohdintaa. Työntekijän rooli muuttuu neuvojasta kanssakulkijaksi ja pelaaminen voi myös avata asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisemmin.

Pelillisyys sopii kaikenikäisille

Pelillisyys ja leikkisyys ei ole vain lasten ja nuorten kohdalla hyvä tapa pohtia elämän isoja ja pieniä asioita. Se toimii ihan samalla tavalla myös aikuisten kanssa. Peli houkuttelee pois normaalista roolista, antaa väljyyttä ja rohkeutta kysyä ja vastata, ja ennen kaikkea pelin äärellä voi viihtyä.

Tutustu peleihin ja löydä pelien kautta uudenlainen tapa tehdä asiakastyötä.

 

PS; eilen pelasin kahden nuoren kanssa MeikäMeikää englanniksi. Jännä, miten heidän oli helpompi vastata vaikeisiin kysymyksiin englanniksi kuin suomeksi. Ja he saivat naureskella mun rallienglannille, joka tuotti oman hauskuutensa pelihetkeen. Suosittelen!

 

Susanna Sillanpää

sosionomi YAMK, työnohjaaja STOry, pelinikkari