Meiltä ADHD-liitosta kysytään usein, löytyisikö meiltä toiminnallisia keinoja tai ryhmiä adhd-oireisille lapsille ja nuorille. Tälle kohderyhmälle on vähän omaa toimintaa ja sitä kaivattaisiin paljon lisää. Lasten ja nuorten toiminnallisen vertaistuen ja ryhmätoiminnan kehittäminen on ollut mielessämme jo pitkään. Ajatus adhd-oireisten lasten ja nuorten tukemisesta pelillisyyden keinoin tuntui raikkaalta uudelta näkökulmalta, johon halusimme lähteä mukaan ja niinpä olemme olleet mukana WIMMA-pelin kehittämistyössä.

Mikä ihmeen adhd?

Adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleisin kehityksellisistä neuropsykiatrisista oirekuvista. Sen esiintyvys 6-19-vuotiailla on n. 3,6-7,2% ikäryhmästä. Tämä tarkoittaa karkeasti arvioiden, että jokaisella koululuokalla on keskimäärin yksi adhd oireinen lapsi tai nuori.

Adhd:n ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja yliaktiivisuus. Oirekuva on aina yksilöllinen, ja se voi tuoda mukanaan erilaisia haasteita lapsen tai nuoren kotiarjessa, koulussa tai harrastuksissa. (Ks. Adhd:n käypä hoito -suositus).

Yleistäen voitaisiin todeta, että monet adhd-oireiset lapset ja nuoret saavat päivittäin ydinoireiden tuottamien vaikeuksien vuoksi paljon negatiivista palautetta toiminnastaan, mikä väistämättä vaikuttaa heidän itsetuntoonsa ja mahdollisuuksiinsa hyödyntää koko osaamispotentiaaliaan. Saamme näistä asioista paljon yhteydenottoja ADHD-liittoon.

Olemme saaneet myös toiveita sellaisen toiminnan järjestämiseksi, jonka avulla voitaisiin tarjota onnistumisen kokemuksia sekä mahdollistaa uusien keinojen oppimista haastavaksi koettuihin asioihin. Tämän vuoksi ADHD-liitto on halunnut olla mukana kehittämässä WIMMA-roolipeliä adhd-oireisten lasten tueksi.

MeikäMeikä

Ajatus pelillisyyden mahdollisuuksista viriää

Miten tukea adhd-oireisten lasten ja nuorten itsetunnon kehittymistä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset harrastustoiminnan avulla? Mikä olisi riittävän innostavaa ja kiinnostavaa tekemistä nuorille, joilla on yksinäisyyden kokemuksia ja sosiaaliset tilanteet tuntuvat haastavilta?

Näitä kysymyksiä pohdimme muutama vuosi sitten todella paljon, kun meillä oli mahdollisuus kokeilla jotain uutta toimintatapaa erään yhteistyökumppanimme kanssa. He toivoivat uutta toimintamallia toiminnassaan kohtaamiensa adhd-oireisten lasten ja nuorten tueksi.

Yhteistyökumppanimme oli innostunut jo aiemmin roolipelien soveltamisesta omaan toimintaansa ja pelillisyyden mahdollisuuksista lasten tukemiseksi. Otimme yhdessä aiheesta selvää ja löysimme tietoa siitä, miten monissa muissa maissa roolipelejä on hyödynnetty esimerkiksi autismikirjon lasten ja nuorten hoidossa ja kuntoutuksessa. Päätimme perustaa oman roolipelikerhon 9–13-vuotiaille pojille, joilla on keskittymisen ja tarkkaavuuden pulmia.

Lähtökohtana oli löytää kerholle vetäjä, joka ymmärtää adhd:n mukanaan tuomia haasteita ja osaa pelin avulla tukea haastavaksi koetuissa tilanteissa. Halusimme, että pelaamisen avulla on mahdollisuus opetella itselleen vaikeita asioita, kuten vuoron odottamista, keskittymistä ja sosiaalisia tilanteita. Lisäksi halusimme ehdottomasti mahdollistaa onnistumisen ja pystyvyyden kokemuksia sekä mahdollisuuden osallistua ryhmän toimintaan sen tasavertaisena jäsenenä adhd-oireista huolimatta.

MeikäMeikä

Pienessä ryhmässä on turvallista harjoitella vaikeaksi koettuja asioita

Kokemukset perustamastamme roolipelikerhosta olivat todella hyviä ja rohkaisevia. Pieni, tuttu ja turvallinen ryhmä loi hyvät puitteet haastavien tilanteiden harjoitteluun. Pelitilanne edellyttää oman vuoron odottamista ja pelitilanteiden ennakointia, sillä omilla ratkaisuilla voi olla kauaskantoisia seurauksia oman hahmon selviämisen näkökulmasta. Adhd-oireiselle tyypillisen harkitsemattoman, nopeatempoisen toiminnan sijaan tarvittiin ongelmanratkaisutaitoja ja malttia, jotka lisääntyivät pelaajilla pelikertojen myötä.

Roolipeli edellytti vahvaa yhteistyötä pelin voittamiseksi. Tämä antoi vahvan motivaation harjoitella neuvottelemista ja toisten näkökulmien huomioon ottamista. Pelaajat pohtivat yhdessä, miten aikovat edetä ja mitä tehdä omilla hahmoillaan, jotta yhteinen päämäärä saavutetaan. Pelin avulla pystyi menemään turvallisesti omille epämukavuusalueille, mutta samalla tarjoutui mahdollisuuksia onnistua ennen vaikeaksi koetuissa asioissa.

Kokeilussa ilahdutti erityisesti se, että roolipelikerhoon osallistuneet adhd-oireiset pojat olivat hyvin aktiivisia ja innostuneita pelistä ja kokivat toiminnan itselleen tärkeäksi. He pystyivät myös irtautumaan arkisista rooleistaan ja toimimaan uudella tavalla osana ryhmää sen tasavertaisina jäseninä. Adhd-oireet eivät olleet este toiminnalle tai niihin ei kiinnitetty erityistä huomiota, vaan mieluummin päinvastoin.

 

Roolipeliä voi hyödyntää monin tavoin

Roolipelin tiimellyksessä toteutui myös erittäin tärkeä vertaisuuden kokemus, jonka merkitystä ei voi riittävästi korostaa. Pelikerho tarjosi hauskaa yhteistä tekemistä, jossa pääsi hyödyntämään omia vahvuuksiaan sekä oppimaan huomaamatta uusia asioita. Totesimmekin yhdessä yhteistyökumppanimme kanssa, että roolipeli tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia käyttää peliä keinona adhd-oireisten lasten ja nuorten tukemisessa ilman, että se vaikuttaa päälle liimatulta tai tarkoitukselliselta.

Kokemuksemme mukaan roolipeli osoittautui monipuoliseksi ja moniulotteiseksi keinoksi, jota voi hyödyntää monin eri tavoin ja se sopii useille eri kohderyhmille. Odotammekin innolla kehitteillä olevan WIMMA-roolipelin valmistumista ja uskomme sen mahdollisuuksiin antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden löytää omia vahvuuksiaan sekä oppia uusia keinoja oma arjen tueksi. Ja aivan varmasti se tarjoaa onnistumisen kokemuksia sekä ilahduttavia elämyksiä niin pelin vetäjälle kuin peliin osallistuvillekin!

 

Lisätietoa adhd:een liittyen adhd:n Käypä hoito suositus sekä ADHD-liiton verkkosivut.

Katja Suni
Kehittämispäällikkö
ADHD-liitto ry