Empatia tarkoittaa taipumusta samaistua toisen ihmisen tunteisiin eli kykyä ymmärtää mitä toinen ihminen kokee tämän näkökulmasta. Se on itsensä asettamista toisen henkilön asemaan. Empatia on tärkeää, koska se mahdollistaa sen, että ihmisten välille syntyy ymmärrystä. Empatia on syvällä meissä itsessämme toimiessamme sosiaalisina ihmisinä muiden ihmisten joukossa.
Ihmisillä on geneettinen taipumus empatiaan ja sen kehitys alkaa jo ennen syntymää. Se on pitkälle vaistoihin rakennettua. Tutkimuksissa on osoitettu, että vauvat kykenevät osoittamaan empatiaa toisia ihmisiä kohtaan jo ensimmäisen elinvuoden aikana. Vastasyntyneet ovat heti valmiita inhimillisen vuorovaikutuksen viesteille. Vauvat suhtautuvat ihmisiin, ihmiskasvoihin ja ihmisen ääneen eri tavalla kuin muihin asioihin ympärillään ja matkivat ihmiskasvojen ilmeitä.
Vuorovaikutus on myös vastasyntyneelle ja pienelle vauvalle tärkein oppimisen ympäristö tai media. Tärkeimmät taidot opitaan yhdessä ja tärkeimmät tiedot välittyvät hoitavan aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksessa. Nykytutkimukseen perustuen on selvää, että lapset tarvitsevat myönteisiä vuorovaikutuskokemuksia heille tärkeiden ihmisten kanssa, kehittääkseen taidon ymmärtää toisten ajatuksia ja tunteita sekä asettua toisen asemaan. Pohja tälle kehitykselle rakennetaan ensimmäisten ikävuosien aikana.
Harjoittelemalla tätäkin opitaan
Empatia ei ole kuitenkaan vain synnynnäinen ominaisuus. Empatiaa voi kehittää ja sitä voi oppia mm. erilaisilla harjoituksilla. Niissä on yleensä tavoitteena oppia huomaamaan toisten tarpeita ja kehittää valmiutta välittää toisista tunteiden tasolla. Empatian osoittaminen toiselle ihmiselle ei aina ole helppoa, sillä tietoisuuden ja ymmärryksen oppiminen vie oman aikansa ja vaatii runsasta vaivannäköä.
Sympatia taas on tavallaan samaistumista toisen tunnetiloihin ilman, että ne eroavat omista. Sympatia tarkoittaa kykyä tuntea tunteita yhdessä toisen ihmisen kanssa. Sympatiaa kokeva henkilö kokee toisen henkilön mielihyvän omana mielihyvänään tai toisen ihmisen tuskan ja mielipahan omana mielipahana ja tuskana. Kokemalla sympatiaa voimme tulla joustavammiksi ihmisiksi ja vaikuttaa myönteisesti sekä oman itsemme että muiden ihmisten hyvinvointiin.
Myötätuntoa on kyky huomata ja tunnistaa toisen tunteet sekä niistä heräävä halu auttaa ja toimia niiden mukaan. Tutkijat määrittelevät myötätunnon niin, että se tarkoittaa tunnetta, joka nousee, kun ihminen kohtaa kärsivän ihmisen. Tämän tunteen kokeminen motivoi häntä helpottamaan toisen oloa. Myötätuntokin on yhtä aikaa sekä luontainen kyky että opittu taito. Myötätuntoisen käyttäytymisen myötä voimme vaikuttaa omaan sekä muidenkin hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Myötätunto lisää niin antajan, vastaanottajan kuin sivustaseuraajankin hyvinvointia.
Menetelmänä MeikäMeikä-peli
Kiusaaminen on valitettavan yleistä kaikenikäisten keskuudessa. Parasta vastalääkettä kiusaamiseen on edellä mainittujen tunnetaitojen omaksuminen. Jos osaat olla empaattinen ja asettua toisen asemaan, huomaat mitä kiusaaminen aiheuttaa. Yhtenä hyvänä harjoitteena empatiataitojen kasvattamiseen toimii MeikäMeikä-peli. Siinä on useita kysymyksiä, jotka laittavat pelaajan pohtimaan miltä kiusatusta tuntuu tai miltä tuntuisi, jos itse olisi kiusattu. Myös sivustaseuraajan tunteet ovat pohdinnassa. ”Kun kaverista puhutaan valheita, minusta tuntuu…”, ”Jos minua nimitellään, minusta tuntuu…”, ”Kun kaveri jäi porukasta ulos, huomasin, että hänestä tuntui…”
Tiina Haapiainen,
Yhteisöpedagogi, Nuorten psyykkinen valmentaja (NPV), PeliNikkari