Monilla työnantajilla on edessään haasteelliset ajat, kun henkilöstö on kovilla jaksamisensa kanssa koronan muuttaessa jatkuvasti työtapoja ja kuormittaessa jo entisestään ehkä tiukoille joutuneita työntekijöitä. Silti koneiden pitäisi pysyä käynnissä ja palveluita pitäisi pystyä tuottamaan.

Harvoin kuormitus on kuitenkaan lähtöisin pelkästään työstä vaan siihen vaikuttavat monet muukin asiat, kuten henkilökohtaiset valmiudet käsitellä asioita, koti- ja perhetilanne sekä erilaiset ihmissuhteet ja työ siinä hyvänä lisänä. Kun kuormitusta tulee monesta suunnasta, se alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan ihmisen hallinnan tunteeseen negatiivisesti, eikä ole ihme, että ihminen hetkellisesti uupuu ja mielikin alkaa oireilla erilaisin tavoin. Työ jää silloin helposti viimeiseksi hoidettavaksi asiaksi, mikä on huono vaihtoehto sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta, koska kustannukset nousevat nopeasti suuriksi. 

Työ apuna elämänhallinnassa

Työ on monella ihmisellä kuitenkin usein se asia, mikä on tuonut elämään hallinnan tunnetta, rytmiä ja struktuuria muuten kuormittavaan elämäntilanteeseen, vaikka työteho olisikin tässä vaiheessa jo laskenut. Pahimmillaan ihminen jää pulmiensa kanssa täysin yksin, kun valitettavan monessa tapauksessa hoitona on sairausloma. Mikäli kuormittavia tekijöitä ei oteta hoidossa huomioon ja lähdetä aktiivisesti tukemaan ihmisen voimavaroja ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, on riskinä, että sairausloma pitkittyy. Eikä pitkittynyt sairausloma ole kenellekään eduksi. Työantajan näkökulmasta se on kallista, eikä sairauspäivärahalle päätyminen ole työntekijänkään näkökulmasta taloudellisesti hyvä asia.

Mitä pidemmäksi sairausloma venyy ilman, että ihminen saa apua jaksamisensa ja hyvinvointinsa tukemiseen, sen haasteellisempaa on työhön palaaminen. Hankalimmillaan päädytään noidankehään, jossa henkilö käy välillä kokeilemassa, miten töissä sujuisi ja mikäli itse kuormitustekijöille ei ole tehty mitään, hän uupuu uudelleen.

Lyhytterapia osana työkyvyn ylläpitoa

Näen tässä tilaisuuden, jossa työantajilla on hyvä mahdollisuus tukea henkilöstönsä työkykyä erilaisin keinoin. Perinteisen työterveyden rinnalle voisi nostaa muita vaihtoehtoja ja palveluita. On jo olemassa työnohjausta, jolla parannetaan työyhteisön jaksamista nimenomaan työn, työprosessien ja työyhteisön toimivuuden näkökulmista. Mutta entä jos mukaan otettaisiin vielä palveluita, jotka tukisivat ihmisen hyvinvointia kokonaisvaltaisemmin. Yksi tällainen keino olisi tarjota työntekijöille mahdollisuutta käydä keskustelemassa terapeutin kanssa.

Perinteisen psykoterapian rinnalle on nousemassa pikkuhiljaa lyhytterapia, joka on matalan kynnyksen keskusteluapua, johon ei tarvitse lähetettä tai diagnoosia. Näin ollen palveluun pääsee useimmiten nopeasti. Lyhytterapia on tavoitteellista, ihmisen omia voimavaroja ja vahvuuksia tukevaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa keskusteluapua.  Jo muutama tapaaminen terapeutin kanssa voi tuoda suuriakin oivalluksia ihmisen elämään ja tukea näin jaksamista ja vähentää sairauslomien tarvetta. Lyhytterapian tavoitteellinen työskentely tuo työterveyskäyntien ja sairauslomien vähennyttyä melkoisia säästöjä ja ennen kaikkea se vahvistaa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Annastina Lepistö

Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti

Sosionomi (amk)

Tulossa syksyllä DOBRE© TYÖHYVÄN VALMENNUS

Pala-palalta kohti työhyvinvointia.

Dobre-menetelmä on uudenlainen lähestymistapa vahvistamaan työhyvinvointia.

Dobressa tartutaan käsin motivaatioon, ilmapiiriin ja muihin työhyvän teemoihin.

Konkreettinen tunne abstraktista asiasta herättää ajattelua ja kirvoittaa mielen uusiin näkökulmiin.

Dobre-työhyvinvointi palapeli saatavana PeliNikkareiden verkkokaupasta

www.pelinikkarit.fi/verkkokauppa